perjantai 20. maaliskuuta 2015

I'll give you my secrets




Hänessä on aina jokin arka
niin kuin kupista
jossa on särö
on juotava varovasti
Pelko, hän sanoo, poskillaan
                      pääskysten polte
            ja pehmeiden kosketusten
                                   ikävä,
pelon kädet kovat kuin ihosta revitty raha.
Hän haparoi minua kuin jotakin jonka
pitäisi kestää, liimaa,
             tähtikuviota
                  särkymätöntä lasia.

Tommy Tabermann
Aivan kuin joku itkisi, 1973


Minä olen se säröinen kuppi, pelokas pieni ihminen. Mutta tänään olen toivoa täynnä, avaan sylini maailmalle ja toivon kaiken sen kestävän mitä olen onnistunut rakentamaan, uskallan yrittää vielä korkeammalle vaikka pelkään korkeita paikkoja. Joskus minä vielä putoan mutta toivon että silloin on joku joka minut saa kiinni niin ettei särö minussa leviä ja riko jälleen kaikkea: mieltä, sydäntä ja minua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti