sunnuntai 22. lokakuuta 2017

puolikas

Ollaan ehkä kasvettu eri suuntiin eri tavalla erilaisiksi ja joskus myös erillään, vaan silti meidät on jossakin universumin solmukohdassa kiedottu toisiimme niin perustavanlaatuisella tavalla etten koskaan voisi sinusta erota. Kun hukkaan sinut on kuin hukkaisin jotain itsestäni, kun olet onnellinen se heijastuu minuun ja sisälläni syttyy sata aurinkoa, kun voin pahoin sinulla on aina oikeat sanat sulkemaan kaikki säröt ja kun unelmoin mahdottomia sinä uskot minuun. Silloin kun kaikki tuntuu liian raskaalta kantaa sinä otat osan taakastani harteillesi ja kannattelet minua eteenpäin et anna romahtaa, ja minä tekisin saman puolestasi koska tahansa. Olen nähnyt sinun kasvavan ja ottavan suurempia askelia kuin olisin suonut mutta silti ennen kaikkea minä olen aina ollut ylpeä sinusta ja siitä että saan olla osa sitä elämää jota elät.

Oltiin missä tahansa aina löydetään toistemme luo ja ennen kaikkea voidaan aina palata takaisin sillä sinulle minun sydämeni ja kotini on aina avoin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti