tiistai 9. syyskuuta 2014

I promise I'm usually better than this



Elämä heittelehtii taas laidasta laitaan. Vanha tuska on välillä niin tuoretta että luulen satuttaneeni itseni taas, että jotain kamalaa on varmasti tapahtunut vaikka tiedän ettei ole. Kaiken pitäisi olla kunnossa ja silti kuolema piirtää varjoja seinille ja uniin joista herään ahdistuneena ja hukkumaisillani kyyneliin, lakanat ympärilläni kuin käärmeet. Painajaiset ja pelot, ne tulevat taas lupaa kysymättä enkä saa niitä katoamaan koska se kaikki on pääni sisällä ja niiden edessä olen voimaton. Eniten pelkään menettäväni kaiken minulle rakkaan, sitä minä pelkään kuollakseni. Seuraavaksi pelkään itseäni niin etten tiedä mitä tehdä tai minne mennä. Kun oma mieli kääntyy itseä vastaan uudestaan ja uudestaan mitä sille voi tehdä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti