minä ≠ rohkea

Minä en koskaan ole ollut rohkea, en sellainen ihminen joka puhuu suureen ääneen tärkeistä asioista ja uskaltaa tehdä jotakin sellaista mitä kukaan muu ei. Olen aina pelännyt torjutuksi tulemista ja sitä että joku sanoo ettei minusta ole, pelännyt menetyksiä ja särkyväni kerta toisensa jälkeen, kunnes lopulta minusta ei enää ehjää saa.

Minä en koskaan ole ollut rohkea, vaan sellainen ihminen joka saattaa murtua arjesta ja tarvitsee jonkun jolle soittaa silloin kun makaa yöllä valveilla nähtyään painajaista. Olen aina ollut herkkä (heikko?), tunnen kaiken isosti ja todella. Olen yrittänyt niin kovasti kaikkien muidenkin puolesta, kantanut niidenkin taakkaa koska en kestä katsoa kärsimystä ja tuskaa, halunnut olla sellainen kiltti ja rakastettava ihminen jota joskus lämmöllä muisteltaisiin. Mutta erityisen rohkea minä en ole.

mitä mun pitäisi tehdä

että oppisin