pelko

Punaviinitahroja valkoisella puulattialla naurua ja hiljaisuus kaikki on hyvin. Auringonnousu auton ikkunasta joesta nouseva sumu joutsenet pelloilla valkoisina täplinä kuin kertoakseen kaikki on hyvin. Se kupliva onnellisuus ja pulppuava puhe kun ei tahtoisi nukkumaan ja kaikki tuntuu kevyeltä kaikki on hyvin ja silti

hetkittäin minussa särö

siinä särössä asuu pelko.

pelkään tulevaisuutta sitä mitä se minulle tarjoaa jos en kelpaakaan kellekään ja lopulta kaikki lähtevät että hänkin jättää minut ettei minusta koskaan tulekaan mitään jään vain tänne ja minusta tulee juuri se jota pelkään eniten haamu itsestäni se joka juuttuu tänne katsoo ikkunasta kun muut elävät elämäänsä ja itkee omansa perään unelmat lattianrakoon piilotettuina unohdettuina tapettuina